*

Suomi ulkosuomalaisen yrittäjän silmin

Yrittäjäperheen verotus Suomessa ja Englannissa

  • Photo Credit: <a href="https://www.flickr.com/photos/45940879@N04/6012209875/">Kalexanderson</a>
    Photo Credit: Kalexanderson
  • Perheyrityksen maksamat verot Suomi-Englanti
    Perheyrityksen maksamat verot Suomi-Englanti
  • Yrittäjien maksamat verot Suomi-Englanti
    Yrittäjien maksamat verot Suomi-Englanti

Eri maiden vertailussa arkinen todellisuus pakkaa hukkumaan koko kansan keskiarvojen taakse. Ulkosuomalaisena yrittäjänä olen päässyt tutustumaan yrittäjän arkeen eri maissa. Katsotaanpa miltä arki näyttää eri maissa kun koko maan keskiarvojen sijaan tarkastellaan teoreettista yrittäjäperhettä vuonna 2014.

Esimerkin yrittäjäperheeseen kuuluu kaksi yrittäjää, jotka pyörittävät yhdessä kohtuullisesti menestyvää mikroyritystä (oy / ltd). Esimerkin pitämiseksi yksinkertaisena yrityksen liiketoiminta perustuu oman osaamisen myymiseen alalla, jossa työvälineet ovat edullisia. Molemmat puolisot ovat yrityksessä täysipäiväisesti töissä eivätkä saa muualta tuloja. Yrityksiä vertaillaan euroissa, olen tehnyt puntamääräisten verojen laskennan kurssilla 1.252.

Yrityksellä on myyntiä vuodessa 150 tuhatta euroa, sen liiketoiminnan kulut ovat 15 tuhatta ja kaikki loppu on yrittäjien omaa työtä. Nämä luvut ovat suhteellisen realistisia pienimuotoiselle konsulttiliiketoiminnalle, jossa kulut ovat edullisia työkaluja ja hallintoa. Yrittäjien omaa työtä en laske vielä tässä vaiheessa kuluksi.

Yrittäjä ei voi olla koskaan varma, miten paljon palkkaa seuraavassa kuussa on luvassa, joten esimerkin perhe maksaa viisaasti varovaista kuukausipalkkaa. Vuodessa palkkoja maksetaan yhteensä 25 tuhatta, eli 1024€ per henkilö bruttopalkkaa kuukausittain. Palkasta yritys maksaa lisäksi veron kaltaisia pakollisia sosiaalisia sivukuluja. Suomessa sivukulut ovat keskimäärin 24% palkkasummasta riippumatta, Englannissa sivukulut on porrastettu niin ettei pienistä palkoista makseta niitä laisinkaan. Suomessa lisäksi sivukuluja ei makseta pelkästään palkan mukaan vaan tulotason, käytännössä olen käyttänyt laskelmassa ansiotuloverotuksen alaista bruttotuloa sivukulujen laskemiseen. Yritysvero on vuonna 2014 molemmissa maissa 20%.

Kun yritys on veronsa maksanut, jää jäljelle voitto, josta yrittäjä voi maksaa itselleen osinkoa. Yksinkertaisuuden nimissä oletan esimerkissä että yrityksellä on hyvin pieni oma pääoma ja kokonaan osinkoina maksettava vuoden voitto on käytännössä yrityksen laskennallinen arvo.


Yrityksen maksamat verot on summattu kuvana olevassa taulukossa.


Osingoista maksetaan luonnollisesti veroa. Osinkojen verotus eroaa periaatteiltaan merkittävästi Suomen ja Englannin välillä.

Suomessa listaamattoman yrityksen osingoista maksettavat verot ovat melkoisen monimutkaiset laskea. Laskin verot vero.fi:n ohjeen mukaisesti tämän esimerkin oletuksilla. Molemmille yrittäjille muodostui laskennallista verotettavaa ansiotuloa palkasta ja osingoista 40 tuhatta. Keskimääräiseksi tuloverojen veroprosentiksi tälle tulolle Veronmaksajien tuloverolaskuri antaa 30.8%. Pääomatulojen veroprosentti jää matalammalle 30% tasolle, koska pääomatuloa osingoista on tässä tapauksessa erittäin pieni osuus. Suurin osa osingoista menee ansiotuloverotukseen. Maksettavaa veroa osingoista kertyy perheelle yhteensä noin 18 tuhatta, maksetuista palkoista yhteensä 8 tuhatta.

Englannissa osinkoverotus on suoraviivaista. Osinkoveroprosentit ovat käytännössä 0% £31 865 rajaan asti, 22.5% £150 000 ja 27.5% siitä ylöspäin. Viralliset prosentit ovat 10% korkeammat, mutta yrityksen jo maksamista veroista saa tax creditin, joka pienentää verotaakkaa käytännössä kaikilla EU:n alueella veronsa maksavilla yrityksillä 10 prosenttiyksikköä. Maksettavaa veroa kertyy 2 tuhatta. Pienet palkat ovat Englannissa verovapaita joten niistä ei kerry veroa.


Yrittäjien maksamat verot on summattu toisessa kuvana olevassa taulukossa.


Yrittäjäperheelle jää käteen vuodessa Suomessa noin 80 tuhatta ja Englannissa noin 111 tuhatta. Käteen jäävinä kuukausituloina per henkilö tämä tarkoittaa 3347€ ja 4630€.

Englannissa yrittäjäperheelle jää tässä esimerkissä lähes 40% enemmän tuloja puhtaana käteen kuin Suomessa.

Todellinen yrittäjäperheen ja heidän yrityksensä yhteenlaskettu veroaste on Suomessa 40%, Englannissa alle 20%. Mikään yksittäinen veroaste ei poikkea läheskään näin paljoa, vaan erotus syntyy siitä että Suomessa maksetaan veroja ja verojen kaltaisia maksuja samasta rahasta moneen kertaan paljon Englantia enemmän.


Muita eroja yrittäjyydessä Suomen ja Englannin välillä


Tämän lisäksi maiden verojärjestelmissä on muutama yrittäjän kannalta keskeinen ero. Suomessa yrittäjä maksaa veroja arvioiden mukaan etukäteen ennen kuin yrityksen tulos on tiedossa ja voi maksaa osinkoja vasta tilikauden päätyttyä kun varma tulos on tiedossa. Englannissa tilanne on päinvastoin. Osinkoja saa maksaa vaikka heti yrityksen perustamisen jälkeen ja verot maksetaan vasta kun yrityksen tilikauden tulos on tiedossa. Tällä on huomattava vaikutus sekä yrityksen kassavirtaan että siihen miten paljon omaa varallisuutta yrittäjäksi ryhtymiseen tarvitaan.

Hallinnon osalta Englanti on merkittävästi kevyempi pienelle yritykselle, joten myös yritystoiminnan turhat hallintokulut ovat Englannissa pienemmät. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoot että tämän esimerkin laskemisessa Suomen osalta meni tuntitolkulla aikaa. Englannin osalta aikaa meni alle 10min.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

ulf fallenius

Suomessa ei yhtään hyvää asiaa joka koskisi pienyrittäjää joka silti edustaa yli 90% yrityksistä.

Jari Leino

Vero noin 1000 euron kuukausipalkasta on vuodessa reilut 700 e eli yhteensä kahdelta noin 1500 e. En tiedä mistä sait tuon 7700. Ei Suomi sentään ihan niin julma maa ole kuitenkaan. ;)

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Näin vuonna 2013, ei enää vuonna 2014. Nykyisin osingoista valtaosa lasketaan tuloverojen alle ja tämä nostaa tuloveroprosenttia merkittävästi. Voisit toki maksaa vain 700e veroja vuodessa, mutta tämän jälkeen joutuisit maksamaan 7000e mätkyjä jälkikäteen. Oikaisin esimerkissä vähän ja laskin suoraan lopullisen verotuksen.

Pekka Heikkilä

Moi Jari, et ole tutustunut täysin palkanmaksuun liittyviin veroihin ja muihin maksuihin, jotka Vesa toi yksinkertaistetussa laskelmassaan esiin. Ehdotan että käyt tutustumassa palkan laskentaan osoitteessa https://www.palkka.fi/palkkalaskuri/index.htm ja määrittelet siellä bruttopalkaksi 823 € kuukaudessa jolloin yrittäjä maksaa siitä 1.000€ kuluineen ja tämä siis vasta arvonlisäveron 24% maksun jälkeen jolloin laskutusta on oltava yrityksestä ulos määritellyn 823€ palkan saadakseen yhteensä 1.240 €. On hyvä osata ajatella kaikki kulut mukaan vaikkei niitä veronimikkeellä kaikkia kutsuttaisikaan, mutta samaan laariin eli valtiolle maksetaan. Edellisestä palkasta jää työntekijälle henkilöverojen 30% jälkeen käteen 526 €. Tähän ei ole tietenkään laskettu mukaan mitään yrityksen muita kuluja kuten rahoitus, perustaminen, hallinto, myynti ja markkinointi. Sovitaan että ne ovat yhteensä Vesan laskelmien mukaiset 15% prosenttia, niin saadakseen 526 euroa käteen, tulee yrittäjän saada laskutettua työstään 1.426 euroa, jolloin yritykseen ei jää vielä mitään varoja pahan päivän varalle. Tämä kuvaa hyvin sen, että todellinen yrittäjän maksama kokonaisvero on yli 63%. Mitä mieltä olet, onko se hyvä tai edes kohtuullista?

Jari Leino

Myös osinkojen vero laskettu vähän hassusti Suomen osalta. Yrittäjäpariskunnan kannattaisi Suomessa ottaa vähän enemmän tuloja palkkana ja jättää osingot nostamatta muutamana vuotena (voittovarat taseeseen), jolloin he pääsisivät pitkän päälle nostamaan suuremman osan osingosta verottomana.

Mutta jos tässä esimerkissä koko voitto 80 000 euroa (40 000 per nuppi) otetaan osinkoina ulos, 25% siitä on verotonta (10 000) euroa ja lopusta maksetaan veroa ansiotuloprosentilla, eli tällöin ansiotulot (palkka+osinkojen ansiotulo-osuus) olisivat tyyliin 33 000 euroa per nuppi, josta veroa 7000 tonnia per nuppi eli yhteensä 14 000 veroa palkasta ja osingoista. Jokin kohta laskelmassasi mättää.

Siitä huolimatta Britannian verosysteemi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kannustavalta.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Suomessa tehtiin jokunen vuosi sitten lupauksia listaamattoman yrityksen kaksinkertaisen verotuksen osittaisesta purkamisesta sikäli kun taseeseen jätettäisiin voittovaroja. Ihan järkevä lupaus, vakaavaraiset yritykset kestävät huonoja aikoja paremmin. Näin homma toimikin monta vuotta ja yrittäjät maksoivat erittäin kovia veroja yritysten voitoista lihottaakseen yrityksien taseita.

Jokusen vuoden jälkeen kun taseita oli lihotettu ja veroja maksettu peruttiin lupaukset ja nostettiin osinkojen verotusta merkittävästi. Näin yrittäjät päätyivät maksamaan kovat verot sekä yrityksen voitoista ja maksetuista osingoista.

Kun toimintaympäristön ennakoitavuus liiketoiminnalle on tätä luokkaa suosittelisin maksamaan kaikki voitot pihalle pienestä yrityksestä joka vuosi sen sijaan että lähdetään tavoittelemaan marginaalista verojen optimointia. Voittovarojen jättäminen pienyritykseen on Suomessa veroriski.

En tiedä olisiko nykyisin enää isoa eroa maksaa pieniä palkkoja isompien osinkojen sijaan. Osinkojen päätyminen tuloverotukseen nostaa progression niin korkealle että tästä tuskin syntyy säästöä veroissa.

Tietysti jos pystyt osoittamaan selkeän virheen laskelmassa tai osoittamaan verotehokkaamman yksinkertaisen tavan maksaa osinkoja näillä oletuksilla korjaan mieluusti laskelmaani. Oletuksena kuitenkin pieni tai uusi yritys jolla ei ole vuoden voittovaroja enempää omaisuutta, näitä monen tietotaitoon perustuvan yrittäjän yritykset ovat.

Jari Leino

Sulla on tossa osinkojen verot + palkkojen verot = 25321.

Minun laskujeni mukaan (kts. yllä) sen pitäisi olla yhteensä noin 14000.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu Vastaus kommenttiin #7

Laskemassani esimerkissä osingoista maksetaan ensimmäisen 6451e osalta vain 484e pääomatuloveroa. Jäljelle jäävästä 74189e osasta maksetaan 75% osalta, eli 55 642e osuudelta tuloveroa. Lisäksi vuoden aikana maksetaan 25 tuhatta palkkoja. Yhteensä palkkaa ja tuloveroihin vaikuttavaa osinkoa maksetaan siis 80 642e. Tämä jakautuu tasaisesti kahdelle henkilölle, eli 40 321e per henkilö.

Todellinen veroprosentti 40 tuhannelle on 30.8% Veronmaksajien laskurin mukaan. Tämä tarkoittaa 12 419e veroja per henkilö + yhteensä 484e pääomatuloveroa. 12 419e * 2 + 484e = 25 322e.

Jari Leino Vastaus kommenttiin #8

Jep. Tarkemmin katsoen olit oikeassa.

Eli taas tuli todistettua ainakin suomalaisen verojärjestelmän monimutkaisuus. ;)

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Juuri näin kuten Vesa kirjoittaa. Eero Lehti on pitänyt yllä keskustelua yrittäjien asemasta ja verotuksesta, mutta tuntuu että puheet kaikuvat kuuroille korville.

Jostain syystä hänet on sysätty kokoomuksessa takalinjalle, vaikka hän olisi porukan pätevin elinkeinoministeriksi.

Kun kuuntelee vasemmistopuolueiden linjauksia en yhtään ihmettele miksi yrittäjä maksaa palkansaajaa enemmän veroja.

http://www.uusisuomi.fi/raha/83484-tuore-selvitys-...

Jos tarkastellaan pääomaverotuksen outoja piirteitä tarkemmin huomataan, että piensijoittajan asema on vielä kurjempi.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Hyvä, kun tuot esimerkin voimalla asit valoon!

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Tätäkään ei kukaan päättäjä lue eikä kommentoi. Sitten vaan ihmetellään miksei Suomi kiinnosta investoijia eikä yrityksiä.

Tai pian joku tietysti kommentoi, miten loistavan erinomaiset julkiset palvelut meillä on ja miten solidaarista ja kevyttä verotus Suomessa voikaan olla.

Näihin laskennallisiin eroihin kun vielä lisää perussuomalaisen (tässä sekä eris-, että yleisnimi) kateuden sekä virkamiesten lähtökohtaisen yrittäjävastaisuuden, aletaan olla jo siinä suomalaisen yrittäjyyden ytimessä. Vuosikymmenten sosialismia ei noin vaan häivytetä.

Elinkustannusten tasokin meillä Suomessa on myös osattu hilata sinne Euroopan kärkeen.

Hyvät esimerkit, kiitos!

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Laskelmassa on käytetty Veronmaksajain keskusliton tuloverolaskuria, missä mukana on mm työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Yrittäjä ei näitä maksa vaan hänen on otettava itselleen ja perheenjäsenelleen pakollinen YEL-vakuutus.

Vaikka vakuutusmaksut ovat pakollisia, ne eivät ole veroja koska periaateessa koituvat maksajan hyväksi. Vertailukelpoisuuden vuoksi verolaskelma olisi tehtävä ilman oman ansion vakuutusmaksuja vaikka perinteinen yrittäjä katsookin tuloksensa päiväkassasta.

Muutoin olen sitä mieltä, että Suomen osinkoverotus on pilattu 2000-luvulla toisaalta veropopulismin aiheuttaman kiristysvaateen ja toisaalta perheyritysvetoisen keventämispyrkimysten repimänä.

Britanniasta voi hyvinkin löytyä mallia, mm. kuntavero on siellä lähtökohtaisesti fiksu: valtio maksaa pakolliset menot ja kunta valinnaiset.

Pekka Heikkilä

Hei Olli,
tämä laskelma on sittenkin oikein, koska sillä on pyritty vertailemaan yrittäjän ja palkansaajan suhteutettua tuloa. Myös palkansaajalle syntyy eläketuloja jotka tulevat hänen edukseen ja jotka eivät näy hänen tiliotteellaan. Mikä on oleellista näkyy viivan alle jäävänä tulona tai sen näyttäväna tuloerona, joka on juurikin se vakava ristiriita mikä estää Suomalaisen yrityksen menestymisen kansainvälisessä kilpailussa.

Olisi tietysti jo tänä päivänä tärkeää tarkastella asioita sellaisena kun ne vaikuttavat kulloisenkin henkilön arkipäivän elämään jossa merkitsee vain se mikä näkyy kokonaiskäyttövaroina. Se kai on sama, merkitäänkö lakisääteiset kulut/maksut veroiksi, eläkkeiksi, sosiaalimaksuiksi tai aivan sama miksi..

Kulun nimellä ei ole merkitystä vain sillä miten se vähentää työn toteuttaneen yrittäjän reaalikäyttövaroja.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Oma näkemykseni on se että sosaalikulut ovat veroja, niitä vain kutsutaan eri nimellä. Teoriassa ne toki menevät maksajan eduksi, mutta todellisuudessa näillä maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä ja vastaavia kuluja. Lisäksi yrittäjällä ei ole käytännössä sosiaaliturvaa kummassakaan maassa. Englanti on vähän suoraviivaisempi tehdessään selväksi kuinka huono sosiaaliturva on, Suomessa ylläpidetään illuusiota siitä että yrittäjilläkin olisi turvaa muttei tämä käytännössä taida oikein toteutua.

Olen itse vielä sen verran nuori etten usko ikinä saavani mitään eläkettä, en Suomesta enkä mistään muustakaan maasta. Kun katsoo mitä kyytiä järjestelmä on huonontunut nuorempien veronmaksajien näkökulmasta niin en pitäisi tätä liian kaukaa haettuna.

Laskelmassani otin YEL-vakuutuksen suuruuden Eteran YEL-laskurista. Vakuutus perustui tuloveron alaisten tulojen kokonaissummaan ja vakuutusta maksetaan kuukausittain yrityksen kassavirran suojelemiseksi. Tältä pohjalta päädyin esittämiini numeroihin. Laskutoimituksen avaamisessa oikaisin aika paljon jotta kirjoitus pysyi luettavana.

Kimmo Leino

Tässä on se SYY miksi Suomi on suossa !

Iltalehti 19.2. 2013 MILJOONIEN RAHAVIRRAT PUOLUEILLE; Jorma Heikkien : "Puolueille ei maksettu rahaa turhaan"; rahalla on saatu "omanlaista lainsäädäntöä"; eli LAHJONNALLA Suomessa on annettu "vakuutusyhtiöille" oikeus NOSTAA PALKAN SIVUKULUJA eli "vakuutusmaksuja" poskettomasti !

Lisäksi vielä VARASTETAAN: "laki 444/2012" jopa 3 MILJARDIN euron varastamisesta pienyrityksiltä "vakuutusyhtiöille" ( Iltalehti huhtikuu 2012 "Eduksunnassa muhii miljardikaappaus". ( liikaa perittyjen "vakuutusmaksujen" PALAUTUSVELVOLLISUUDEN POISTAMISEKSI".

Y

Jouni Nordman

Jos Briteissä viel tehdään kummallekin pariskunnassa oma yritys, niin silloin tulo on vieläkin suurenpi, sillä kummallekin voidaan jättää alle 84000€ tulikis, jolloin kummatkin ovat ALV vapaita, joka muuttaa yrityksen pääomaa radikaalisti positiiviseen suuntaan. Eli se mikä aika menee tuloksen tekemiseen on mahdolista Englanissa tehdä 24% nopeammin ja pienmmällä työ määrällä.

Tämän takia olemme miettinet liisig yhtiön perustamista Britteihin, joka sekä Suomeen että Viroon rekstöröidyille yrityksille toimitaa harjotta. Sillä toiminta tulee olemaan niin pientä, että Briteissä on ylivoimasesti halvin yritystä pitää.

Mika Rajala

Yhtiön nettovarallisuus vaikuttaa verorasitukseen merkittävästi. Listaamattoman yhtiön osinkojen efektiivinen veroaste on Suomessa 7,5 %, jos henkilön saamien osinkojen määrä on alle 150 000 euroa/vuosi eikä saatujen osinkojen määrä ylitä 8 % yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän yrittäjäperheen osinkojen veron määrä olisi näin 6048 euroa, (=7,5 % * 80 640 e), ja verorasitus tippuisi siis päälle kymppitonnilla esimerkkiisi verrattuna.

Hieman myös ihmettelen tuota sotu-maksuvertailua. Eteran sivujen mukaan YEL-maksuprosentti on 23,3 YEL-työtulosta, yhteensä siis 5 825 euroa. Miten sait maksuksi peräti 9 200 euroa? Sitä paitsi onko sotu-maksu-% UK:ssa todellakin nolla, niin kuin väität?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Tuo 7.5% veroaste on tyypilliselle perheyhtiölle puhdasta fantasiaa, esimerkkini on paljon lähempänä tavallisen yrittäjän arkea.

Jotta perheyritys saisi oikeasti maksaa 150 tuhatta veroja mainitsemallasi 7.5% veroasteella pitäisi sen tehdä edellisinä vuosina noin 2.5 miljoonaa voittoa. Näistä voitoista se olisi maksanut keskimäärin 25%+ veroa edellisinä vuosina, nykyisin vero on toki vain 20%. Verojen jälkeen voittoa jäisi näin 1.875M jonka jälkeen tuo maksimaalisen 150 tuhannen maksaminen 7.5% veroasteella olisi toki mahdollista.

Jos oletetaan että yrittäjät haluavat saada saman verran tuloja nettona kuin keskimääräinen palkansaaja Suomessa ja jättää loput voitoista yritykseen jäisi tässä esimerkissä noin 40 tuhatta voittoa ja molemmille 2200e kuussa nettona käteen. Tällä määrällä voittoa tarvittavan pääoman keräämiseen menee noin 47 vuotta. Aika tarkalleen sama aika kuin maksimaalisen työuran kesto Suomessa.

Toki tämä laskelma oikoo suoraksi monta mutkaa verotuksen laskemisesta pääoman kasvaessa, voittojen tuotosta, liiketoiminnan vaihtelusta vuodesta toiseen, verotuksen jatkuvista muutoksista ja niin edelleen. Aikaväli on joka tapauksessa niin pitkä ettei näillä spekulointi ole mielekästä kun katsoo miten usein verotus muuttuu joka tapauksessa. Merkittävän pääoman kerääminen pieneen perheyhtiöön vie joka tapauksessa tyypillisesti aikaa enemmän kuin yhden sukupolven.

Väitänkin että merkittäviä määriä pääomia pk-yrityksissä on lähinnä varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen holding-yhtiöissä. Tämän väitteen voi halutessaan vahvistaa tai kumota tilaamalla tilastokeskuksesta listaamattomien yritysten maksamien osinkojen tilastot. Tilastosta näkyy sekä yksinkertaisella verotuksella maksettujen osinkojen euromäärät että yhtiöiden lukumäärät. Tämä on täysin julkista dataa, mutta koska sen hakeminen ja analysointi olisi työlästä jätän sen innokkaammalle Suomen verojärjestelmän puolustajalle.

Sotu-maksuvertailu on tehty tuloverotettavan bruttopalkan pohjalta. YEL-palkka ei pohjaudu millään tavalla 25 tuhannen maksettuun palkkaan, eikä sen edes kuulu siihen pohjautua. Koska YEL-maksun hyväksyttävälle tasolle ei ole olemassa aidosti yksiselitteistä määritelmää esimerkin kaltaisessa perheyrityksessä otin relevanteimman numeron laskennan pohjaksi. Siksi se osa tuloista joka katsotaan laskennallisesti palkkaverotukseen oli YEL:n laskennan pohjana.

UK:ssa, Saksassa ja monessa muussakin Euroopan maassa sotut maksetaan hyvin eri periaatteella kuin Suomessa. On yleisempää ettei pienistä palkoista mene laisinkaan sotuja ja toisaalta varsin yleisesti myös isoilla kuukausituloilla sotuilla on maksimi jonka ylittyessä palkat maksetaan ilman sivukuluja. UK:ssa palkat ja osingot ovat selkeästi erillisiä ja tämän esimerkin kokoluokassa ollaan sekä verovapaita että sivukuluttomia.

Kirjoitukseni faktoja saa vapaasti tarkastaa, ei näissä kyse mistään salatieteestä ole. Jos todellisia virheitä löytyy korjaan ne mieluusti. En kuitenkaan suostu korjailemaan osinkojen verotusta täysin epärealististen laskelmien pohjalta yhtiön nettovarallisuudesta. Olen tässä laskelmassa jo tuloksen mukaisen nettovarallisuuden huomioinut.

Mika Rajala

Ihan kaikesta en saanut kiinni, mitä vastasit. Esimerkkiyhtiösi maksaa osinkoja noin 40 000 euroa/henkilö, joten 150 000 euron yläraja alittuu selvästi. Jotta 7,5 % efektiivinen osinkoverokanta toteutuisi esimerkkiyhtiössäsi, pitäisi nettovarallisuutta olla noin miljoona. Ok, se on paljon. Sanoit ottaneesi nettovarallisuusasian huomioon. Kerro sitten mikä se nettovarallisuustaso esimerkissäsi on.

Yhä edelleen kysyn, mistä olet saanut sotu-maksut, noin 36 % maksetuista bruttopalkoista. Pistä ihan vaikka kaava, jolla luvun olet saanut: parametri*bruttopalkka, kun oletan että se joka tapauksessa haetaan yhdellä parametrilla maksetuista bruttopalkoista. Jossain kohtaa tekstissäsi vilahtaa luku 24 %, mutta ei tällöin sotu-maksujen tasoksi tule 9 200 euroa, kuten taulukossasi on.

P.S. Älä käsitä väärin, tekstisi käsittelee mielestäni tärkeää asiaa. Mutta onko mielestäsi vakuuttavaa, että sanot, että faktojen tarkistaminen jää lukijalle tai niin kuin toteat, Suomen verojärjestelmän puolustajille. En niinkään puolusta Suomen verojärjestelmää vaan hartaasti toivon - mikä some-maailmassa on varmasti järjetön toive - että hatusta vetämisen sijaan jutut pohjautuisivat faktoille.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu Vastaus kommenttiin #22

Nettovarallisuutena esimerkissä on pidetty kuluneen vuoden voittoja. Tarkka laskelma on avattu pari kommenttia aikaisemmin.

Sosiaalikulut on laskettu esimerkissä 40 tuhannen bruttotulojen mukaan, pyöristäen maksut alakanttiin 23%:iin. Tämä perustuu siihen että tässä laskelmassa ansiotuloverotuksen alaista tuloa on noin 40 tuhatta per henkilö.

Nyt kun tämän mainitsit huomasin selkeän virheen laskentakaavassa: Olen huomioinut vain yhden henkilön sivukulut. Todellisuus olisi vielä tuplasti karumpi ja Englannissa käteen jää lähemmäs 50% enemmän. Virhe on kuitenkin lopputuloksen osalta niin pieni etten lähde sen takia uusimaan laskutoimituksia. Kokonaisuutenaan laskutoimitukseni on suhteellisen antelias Suomen verotukselle, todellisuus on yleensä tätäkin karumpi.

Tämä, tai mikään muukaan julkinen kirjoitukseni, ei ole some-maailman fiilispohjaa. Faktat on tarkastettu varsin huolellisesti. En silti lähde väittämään tätä virheettömäksi, virheet ovat aina mahdollisia kun ollaan tekemisissä erittäin monimutkaisen järjestelmän kanssa, kuten Suomen verotus. Olen valmis puolustamaan näitä faktoja satunnaista some-kritiikkiä vastaan, nämä ovat useamman asiantuntijan tarkastamia jo ennen kuin julkaisin artikkelin ja viralliset lähteet ovat linkitettyinä artikkeliin.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #23

Mikä nettovarallisuus on euroissa? Jako ansio- ja pääomatuloihin, mihin nettovarallisuuden määrä vaikuttaa, vaikuttaa olennaisesti esimerkkiyrityksesi verotaakkaan.

Palkkoja oli 25 000 euroa, eikö sotut makseta niistä? Maksatko sotut jo osingoistakin, 40 000 euroa/henkilö?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu Vastaus kommenttiin #24

Nettovarallisuus on kyseisen vuoden tulos, reilu 80 tuhatta. Maksetuilla palkoilla ei ole virallisesti mitään tekemistä YEL:n kanssa Suomessa. YEL on maksettu ainoan järkevän luvun, eli palkkana verotettavan kokonaissumman mukaan. Osingoista osa katsotaan nykyisin palkkatuloksi Suomessa. YEL-maksujen tasolle ei ole parempaakaan yksiselitteistä ohjetta, joten olen käyttänyt verottajan ohjetta siitä mikä osa yrittäjän tulosta katsotaan palkaksi.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #25

Todellakin, osa osingoista katsotaan ansiotuloiksi, se määrä osingoista, joka ylittää 8 % yhtiön nettovarallisuudesta. Tässä tapauksessa tuo raja on 6 400 euroa/henkilö, kun se nettovarallisuus oli 80 000 e. Kaikki tämän ylimenevät osingot verotetaan ansiotuloina (näistä 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa).

Näin valtaosa esimerkkiyrityksen omistajapariskunnan tuloista verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Vain 6 400 euron osuus/henkilö verotetaan osinkotuloina 7,5 %:n verokannalla - jos nyt käsitin oikein, että yhtiö tulouttaa noin 40 000 euroa/henkilö osinkoina ja 12 500 euroa/henkilö palkkana.

Veronalaisesta ansiotulo-osuudesta voi tehdä ainakin tulonhankkimis-, ansiotulo- ja työtulovähennyksen. Verotettavaksi ansiotuloksi muodostuu noin 33 900 (kunnallisverotus) ja 36 000 (valtionverotus) e/henkilö. Veroja pariskunta maksaisi yhteensä noin 18 200 euroa (+ yhtiön maksama yhtiövero). Ja tähän siis päälle sotut. Niihin en enää ota kantaa, koska pienyrittäjän sotu-kuvio on aika vieras.

On optimoinnin paikka: osa voitoista taseeseen kasvattamaan nettovarallisuutta.

----

Tekstiä editoitu, koska alkuperäisessä laskelmassa ansiotuloveroina verotuissa osingoissa en alunperin huomioinut sitä, että 25 % näistä tuloista on verovapaata ja 75 % veronalaista.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Päällekkäisverotus ja ennakkovero ovat Suomessa mikroyritysten surma. Verovelkaa on lähes mahdoton paikata jos sitä pääsee huonosta myynnistä syntymään. "Hiljaista" saattaa esiintyä kun taantumaa pukkaa vuositolkulla.

Ennakkovero ja verovelan korkoprosentit "Huitsinnevadaan", ovat pelkkää valtion "bisnestä"...

Käyttäjän SannaEdelmanDomingues kuva
Sanna Domingues

Tämä on totta, koska verovelkaa varten kerättävästä rahasta on maksettava veroa moneen kertaan eikä siitä saa mitään verovähennyksiä. Tämän lisäksi on vielä erilaisia "mustia listoja", jotka tehokkaasti kannustavat lopettamaan kunnialliset pyrkimykset päästä eroon veroveloista. Isketään kanveesiin, kun yrittää hoitaa asian oikein. On hyvin helppo joutua verovelkoihin, koska on maksettavat alvit, vaikka niitä koskevat saatavat olisivat myöhässä. Olen ollut tilanteessa ja soitin Verohallintoon saadakseni asiaan joustoa. Minulle vastattiin sanasta sanaan näin: "Meille ei ole yhtään mitään väliä, mistä sen rahan hankit, kunhan se maksetaan annettuun päivään mennessä. Tee vaikka pimeitä töitä!"

Virkailijan kommentti sinänsä on järkevä. Helpoin tapa voittaa verovelkojen muodostama kynnys, olisi hankkia tuloja, joihin ei liity veroja. Silti olin shokissa muutaman päivän, kun veroviranomainen itse ehdottaa tällaista. Itse myin tilanteessa henkilökohtaista omaisuutta, ja lainasin nämä rahat yritykselle.

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Hurjia faktoja.
Ei se ihme, että yrittäjä joka rehellisesti maksaa verot ja asiaan kuuluvan yel:in on aika heikoilla ulkomailta käsin toimiviin yrityksiin verrattuna.

Kai se usein pienyrittäjällä menee niin, että maksetaan minimi yel ja pyritään pitämään jonkunlaista puskuria pidempien sairastumisien varalle. Ja eläkettä säästetään ite, jos pystytään.
Ja jos yrittäjyyden luonne sallii, niin osapalkasta nostetaan päivärahoista ja kilometrikorvauksina.

Mutta kyllähän noin kireä verotus etenkin ulkomailta tuleviin kilpailijoihin verrattuna kannustaa kikkailuun ja veronkiertoon.

Marcco Sotku

Hieno kirjoitus!!!!

Näitä oikeasti töitä tekeviä ja rehellisesti kertoen
miten asiat oikeasti on, pitäisi olla enemmän!!
Ei niin, että kikkaillen ja kiertäen saa sitä sun tätä hyötyä.

Lisää näitä!!

Hyvää kesää kaikille!

Juhani Koskinen

Mahtava juttu. Kiva että näitä asioita kirjoitetaan muiden nähtäville. Mitenhän vastaavanlaisen yrittäjäperheen verotus menisi vaikka Espanjassa, onkohan paljon ylös tai alas? Tosin asumiskustannukset lienevät siellä edullisemmat.

Mikko Markkanen

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Esimerkki kuitenkin muuttuu, jos yritystoiminta jatkuu asuinpaikasta ja yhtiön kotimaasta riippumatta Suomessa. Tämä on varmastikin se ulkomaille muutosta halajavien yrittäjien todellisempi tilanne, yritystoiminnan aloittaminen vieraassa maassa on hankalaa ja toisaalta Suomessa jo olemassa olevalle yritykselle voi olla hankala löytää jatkajaa. Yrityshän maksaa Suomessa hankituista tuloista verot jokatapauksessa Suomeen, oli se suomalainen yritys tai ei.

Toki tuossa voi toimialasta riippuen tiettyyn rajaan asti tehdä osittaista tulonsiirtoa emo-tytäryhtiö tai vastaavalla kuviolla (franchising, maahantuonti) jos itse asuu vakituisesti ulkomailla ja pystyy siten todistamaan, että tuota ulkomailla sijaitsevaa yritystä ei todenperäisesti johdeta Suomesta käsin. Käytännössä Suomesta ei kai voi tällöin verottajan takia omistaa mitään kiinteää henkilökohtaista omaisuutta kuten omakotitaloa, miten lie kesämökin kanssa.

Käytännössä taitaa olla niin, että suurin säästö kaikesta huolimatta tulee elinkustannuksista kun itse asuu perheen kanssa halvemmissa maissa. Olen joutunut tekemään usein viikonloppureissuja Liettuaan ja koska Liettua on nyt euroissa ja hintojen vertailu helppoa, tein huvikseni viime kuussa pientä vertailua viikonlopun aamupalatarvikkeiden kanssa. Maxima 24/7 hypermarketissa Vilnan keskustassa kuitin loppusumma oli 14,97e, Suomessa samat ostokset 40,75e. Olkoonkin, että ostoskorissa oli aamupalatarvikkeiden lisäksi kaksi olutta ja yksi viinipullo. Kotoisat Valion tuotteet ja Pauligin kahvit ym. suomalaiset elintarvikemerkit on Baltiassa hyvin saatavilla pienemmistä IKI-kaupoista lähtien. Myös asumiskustannukset on huomattavasti halvemmat ja kansainväliset merkit paljon monipuolisemmin esillä keskustan shoppailualueella, eli ei pelkkää H&M liikettä. Ennen kaikkea meno ja ilmapiiri tuntuu Baltiassa paljon vapaammalta kuin Suomessa ja usko tulevaisuuteen on kova, negatiivinen ilmapiiri puuttuu, vaikka asiat on tällä hetkellä siellä keskimäärin Suomea kurjemmin.

Myös Espanjassa (jonka joku mainitsi ylempänä) varmasti säästäisi samalla tavalla elinkustannuksissa ja kaupan päälle saa vielä lämmön ja auringon, matkaa sieltä tulee sitten tosin jo enemmän sukua ja tuttavia moikkaamaan ja yrityksen tarkastuskierrokselle.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Harvalla alalla työt voi tehdä järkevästi Englannista Suomeen. Mielestäni ainoastaan Viro on tässä pätevä vaihtoehto matka-ajan ja kustannusten takia. Tämä koko kirjoitus perustuu siihen että myös yrittäminen siirtyy aidosti uuteen kotimaahan.

Olen kirjoittanut myös yleisemmin vaihtoehdoista ja verotuksesta aikaisemmin: http://vesapalmu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172514-e... ja http://vesapalmu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172027-e...

Jyrki Paldán

Minkä johtopäätöksen vetäisit tästä havainnosta? Sivukulut ja tuloverot jyrkemmin progressiivisiksi?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Ensin turhaa byrokratiaa ja säätelyä pois, sen jälkeen verotusta siihen kuntoon että se kannustaa yrittämiseen ja viimeiseksi oikeus- & sosiaaliturva kuntoon. Jos yrittämiseen halutaan kannustaa niin olisi järkevää että yrittäjälle jäisi aina jonkin verran enemmän käteen kuin vastaavasa duunissa olevalle työntekijälle.

Käyttäjän ErkkiHalkka kuva
Erkki Halkka

Tuon voi myös laskea aika toisenlaisin lopputuloksin, vain hieman erilaisilla lähtöoletuksilla. Nämäkin voi perustella valituiksi "yksinkertaisuuden vuoksi" kuten esimerkissä.

Tässä versiossa yritys on toiminut muutaman vuoden hyvällä katteella, ja varallisuutta on jäänyt talteen pari milliä. Vuosi eletään edellisen vuoden osinkotuloilla, palkkaa ei nosteta. Yksinkertaista tämäkin, eikö.

Yritys tekee saman 135 000 euron tuloksen, ja maksaa siitä 20% yhteisöveron, 27 000 euroa.

Jäljelle jää 108 000 euroa jotka jaetaan osinkoina. Näistä 75% eli 81 000 euroa on Suomessa täysin verovapaita. Jäljelle jäävistä 27 000 eurosta maksetaan veroa 30% mukaan, 8100 euroa.

Verovapauden vuoksi osingon todellinen veroprosentti on siis 7,5%.

Yrittäjäperheelle jää käytettäväksi 135 000 euron voitosta 99 100 euroa, kummallekin siis 4129 euroa kuussa.

Kokonaisveroaste on 26,6%

Kannattaa myös huomioida, että osinkoveroprosentti tai kokonaisveroaste eivät nouse, vaikka he nostaisivat riittävästi isommasta ja paremman tuloksen tehneestä firmasta osinkoa 150 000 euroa per nokka.

Tuo 26,% on aika kiva veroprossa 150 000 euron vuosituloiselle, eikö?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Esittämäsi teoreettinen vaihtoehto on jo käsitelty aikaisemmin: http://vesapalmu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170851-y...

Jos uusi yritys tekee parissa vuodessa useamman millin voittoa verojen jälkeen on kyseessä äärimmäisen poikkeuksellinen liiketoiminta. Esimerkkisi ei ole edes etäisesti realistinen pienelle yritykselle. Lisäksi noin voitollisella liiketoiminnalla kaikki lähtökohdat olisivat muutenkin hyvin erilaisia.

Titta Nurmi

Suomessa yrittäjä saa itse määritellä sosiaaliturvan suuruuden;sehän on suoraan verrannollinen itse määriteltyyn YEL-työtuloon.Eihän tuolla logiikalla palkansaajan asema ole sen parempi kuin yrittäjänkään tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden suhteen Suomessa.Verojen jaksottaminen koko vuoden ajalle on minusta järkevämpää kuin könttänä maksaminen verovuoden päätyttyä.Hyvä kirjanpitäjä arvioi kyllä verot kohdalleen ja jos ennakkoverot näyttävät aiheettomilta,niin ne saa hakea pois.

Jaro Suuronen

Mitenkäs council tax on huomioitu?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Hyvä pointti, niitä ei ole. Laskelmassa on siis useiden satojen puntien virhe UK:n osalta. Toisaalta siinä on myös aikaisemmin huomattu virhe, Suomen verot ovat myös hiukan liian matalat. Kokoluokka on siis edelleen oikea, en jaksa korjata koko laskelmaa näiden kahden virheen takia.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Huhhuh.. Olen tässä haaveillut yrityksen pystyynlaittamisesta... Kiitos Vesa, nyt ei ole mikään erityinen kiire, enää.

Käyttäjän EijaErkola kuva
Eija Erkola

Verolaskuri antaa koko vuoden palkkatulon + osinkotulon yhteismääräksi 10555,31 euroa/per henkilö + sotu 812,50= 11367,81€; palkkatulot 12500/henkilö/vuosi ja osinkotulo 40320€/henkilö/vuosi.
Sen lisäksi eläkemaksut, jonka yrittäjä voi osinkotulon osalta määritellä itse.
Palkasta menee perusprosentin lisäksi eläkevakuutusmaksua 5,70 % ja työttömyysvakuutusmaksua 0,65 %. Jos lasket, paljonko palkasta jää käteen verojen ja maksujen jälkeen, lisää perusprosenttiin 6,35 prosenttiyksikköä.Verojen ja sotun yhteismäärä on ilman yrittäjän osingosta tehtävää sotua yhteensä 11367,81 €.
On luonnollisesti vähemmän viisasta olla maksamatta itselleen muuta eläkemaksua kuin tuota 12500 vuosipalkkaan liittyvää TyEL maksua ;-).
Kokonaisveroaste on palkka- ja osinkotuloista 21,5 % (11367,81/52820). Sitten vielä se yritysvero ja sotumaksut, tämä tulee kuitenkin yrittäjälle edullisemmaksi kuin kokonaan palkkatulona otettu yrityksen tuotto.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Tämä kirjoitus on yli vuoden vanha ja olen käyttänyt siinä 2014 lukuja molempien maiden osalta. Tästä johtuen luvuissa on varmasti pieniä poikkeamia 2015 verratessa.

En lähtenyt tässä esimerkissä kikkailemaan esimerkiksi maksamalla absoluuttisen minimaalisia eläkemaksuja, melko pieniä toki. Suomen etuna pidetään julkisessa keskustelussa hyvää sosiaaliturvaa ja se on sidottu eläkemaksujen suuruuteen, joten en itse pitäisi esimerkkiä jossa nämä maksut on tietoisesti minimoitu kovin järkevänä. Muutenkin variaatioita tästä voisi tehdä loputtomiin molempien maiden osalta, varsinkin jos ottaa mukaan keskusteluun sosiaaliset tulonsiirrot.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Täältä puuttuu Sirolaopiston merkanttilinjan vasta-argumentit, tärkeämpää saarnata Persujen vaalilupaustfiascosta (pikkupioneerit). Kahtiajakoa Suomessa ei edusta niinkään varallisuuserot, vaan menneisyyteen tuijottavat ayrakenteet liehittelijöineen globaalin maailman ymmärtäneet yrityshenkiset ihmiset, mikä on laaja skaala huipputeknisistä startupeista aina perustason puurtajiin tavallisimpien töiden parissa, tosin jollakin omalla tuoreella mausteella. Ensin mainittuun ryhmään kuuluu Rinne klooneineen ja jälkimmäisestä puuttuu todennäköisesti vain kommunistit, itsekin tunnen monta menestyvää demaria, tai ainakin aikanaan demaria (enhän pääse äänestyskoppiin vilkuilemaan).
Tämä kohtaamattomuus saattaa olla syynä yhteisen vasemmiston hupenevaan kannatukseen ja yrittihän Rinne haalia myös yksityisyrittäjiä vaaleissa äänestäjiksi, ilmeisesti varsin vakuuttamattomasti. Nyt sitten on paljastunut tämäkin bluffi tässä SAK/hallitus-kalabaliikissä, joten se siitä. Hyvä blogi tykötarpeineen, puuttuu vain se rautalankamalli, jota vasemmistokin ymmärtäisi. Lisäksi pitäisi selittää jokainen termi lukuisin esimerkein, jotta tietäisivät, mistä kirjoitetaan.

Mimi Amnell

Hei Vesa! Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Yksi kysymys: onko Englannissa samalla tavalla kuin Suomessa "8% nettovarallisuuden raja" (tai joku vastaava raja) osinkojen nostossa? Olettaisin, että ei voi olla kun kerran niitä saa nostaa heti kun yritys on perustettu...?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Tuo raja on suomalainen erikoisuus, ei ole tullut missään muualla vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset