Suomi ulkosuomalaisen yrittäjän silmin

Edullisempi verotus siirtämällä yritys ulkomaille? - Yleisimmät vaihtoehdot

Suomessa tuntuu olevan paljon kiinnostusta siirtää yritystoiminta pois maasta reilumman verotuksen ja kevyemmän byrokratian piiriin. Monella pk-yrittäjällä on kuitenkin selkeästi virheellinen käsitys siitä, mitä yrityksen siirtäminen pois maasta tarkoittaa.

En ole missään nimessä verojuristi, enkä takaa neuvojeni virheettömyyttä tai yleispätevyyttä. Aihe on erittäin monimutkainen ja kirjoitus on tarkoitettu vain johdannoksi lisätietojen etsimiselle. Kansainvälisten pk-yritysten verotuksen asiantuntijoita on kuitenkin hankala löytää, joten teen parhaani jakaakseni omaa vuosien mittaan kertynyttä osaamistani asiasta.

Aloitetaan yksinkertaisilla esimerkeillä verrattuna tyypilliseen Suomalaiseen pk-yrittäjään:

Vaihtoehto 1: Asuminen ja liiketoiminta Suomessa, yritys ulkomailla

Yleensä huonoin mahdollinen vaihtoehto. Maksat henkilöverotuksen Suomeen, yritys maksaa yleensä veroja molempiin maihin, poltat rahaa ylimääräiseen byrokratiaan kahdessa maassa ja saatat myös joutua verottajan silmätikuksi Suomessa. Pelkän yrityksen siirrolla ulkomaille ei tyypillinen pk-yrittäjä voita mitään. Suosittelen välttämään.

Vaihtoehto 2: Liiketoiminta Suomessa, asuminen ja yritys ulkomailla

Potentiaalisesti verotehokas vaihtoehto, joka vaatii paljon byrokratiaa. Henkilöverotus siirtyy joko heti tai 3-4 vuoden päästä muutosta kohdemaahan. Yritys maksaa veronsa sekä Suomeen että kohdemaahan. Yrityksellä katsotaan tyypillisesti olevan kiinteä toimipaikka Suomessa ja Suomella on siten verotusoikeus sen liiketoimintaan. Molemmat maat verottavat yritystä ja maiden välinen verosopimus yleisesti ottaen (muttei aina) poistaa kaksinkertaisen kansainvälisen verotuksen. Yritysvero voi olla korkeampi tai matalampi, mutta yrittäjän näkökulmasta isompi ero syntyy Suomen sisäisestä kaksinkertaisesta verotuksesta. Tyypillinen pk-yrittäjä maksaa verot Suomessa ensin yrityksen tuloksesta ja sen jälkeen lähes täysimääräisenä vielä osingoista, moni muu maa verottaa joko vain kertaalleen tai antaa todella merkittävän verohelpotuksen tuolle tuplaverotukselle. Tämän mallin huonona puolena on se, että Suomen verottaja on todennäköisesti kärkäs todistelemaan yrittäjää myös henkilökohtaisesti verovelvolliseksi Suomeen, joten turhaa byrokratiaa on luvassa runsaasti.

Vaihtoehto 3: Asuminen Suomessa, liiketoiminta ja yritys ulkomailla

Tyypillisesti sama tai korkeampi verotaso kuin Suomessa, henkilökohtaisesti merkittävästi joustavampi ratkaisu. Henkilöverotus maksetaan Suomeen. Yritys maksaa veronsa ulkomailla. Suomen korkea yrittäjän verokiila, yrityksen kaksinkertainen verotus ja turha byrokratia aiheuttavat kuluja. Pidemmän päälle yrittäjä ei kuitenkaan ole henkilökohtaisesti sidottu Suomeen hänen yrityksensä ollessa ulkomailla, ja mikäli yrittäjä myöhemmin muuttaa pois Suomesta siirtyy hänen henkilökohtainen verotuksensa helpommin viipymättä. Jos liiketoiminta on luonteeltaan kansainvälistä, kannattaa tästä liikkuvuudesta maksaa ylimääräistä yrityksen alkuvaiheessa. Järkevä vaihtoehto kuitenkin vain, jos yrittäjä on halukas muuttamaan pois Suomesta myöhemmin.

Vaihtoehto 4: Asuminen ja yritys Suomessa, liiketoiminta ulkomailla

Kallis ja lyhyellä aikajänteellä helppo vaihtoehto kansainvälistymiseen. Sitoo yrittäjää Suomeen. Henkilöverotus Suomessa, liiketoiminnasta riippuen on riski joutua maksamaan yritysverot myös liiketoimintamaahan. Kokonaisverotaakka ja vaaditun byrokratian määrä on kova, mutta suomalainen yrittäjä tietää pitkälti jo valmiiksi, mitä odottaa. Mikäli liiketoiminta kasvaa, on yrityksen siirtäminen Suomesta myöhemmin mahdollisesti kallista ja yrittäjän omaa verotusta ei saa pois Suomesta pitkään aikaan. Yhteen ulkomaiseen päämarkkinaan keskittyvälle yritykselle suosittelisin ennemmin paikallista yritystä, monikansalliselle kasvuyritykselle holding-yritystä vakaassa maassa kuten Luxembourgissa tai Hollannissa.

Vaihtoehto 5: Yritys Suomessa, asuminen ja liiketoiminta ulkomailla

Kallis ja joustamaton vaihtoehto. Sitoo yrittäjän henkilökohtaisen verovelvollisuuden Suomeen pitkäksi aikaa ja aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, minkä maan pitäisi verottaa yritystä. Sekä yritys että yrittäjä maksavat molemmat usein veronsa aina kalleimman mukaan. Huono vaihtoehto, perusta yritys ennemmin kohdemaahan.

Vaihtoehto 6: Asuminen, yritys ja liiketoiminta ulkomailla

Lopputulos riippuu täysin kohdemaasta. Esimerkiksi Virossa tai Englannissa on merkittävästi matalampi kokonaisverotus. Henkilöverotus siirtyy joko välittömästi R-statuksen hakemisen myötä kohdemaahan, tai viimeistään 3-4 vuoden kuluttua muutosta. Yritys maksaa veronsa ainoastaan kohdemaassa alusta asti. Helppo ja selkeä vaihtoehto, mutta tietysti myös suuri henkilökohtaisen elämän muutos.

 

Seuraavassa kirjoituksessani avaan tarkemmin taustoja siitä, miksi verotus menee näin.

P.S. Tulen poistamaan kommentit, joissa kerrotaan, miten kaikki verot tulisi maksaa vain Suomeen, koska ilmainen terveydenhuolto jne jne. Kirjoituksen tarkoitus on kertoa erilaisista vaihtoehdosta kiinnostuneille, ei käydä poliittis-moraalista keskustelua siitä, onko tämä oikein vai väärin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Näin sitä pitää tietoa jakaa!

Olisi hyödyllistä saada tietoa myös käytännön toimista vaihe vaiheelta.

Jos perustaa esim. rakennusalan yrityksen viroon, niin riittääkö osoitteeksi esim. parin neliön vuokratoimisto tai peräti postilokero-osoite?

Entäpä paikallisen työvoiman palkkaaminen, mitä edellyttää?

Tai miten ulkomailta saa lainaa?

Samoin linkit suomenkielisiin järjestelijöihin olisivat hyödyllisiä.

Suomalaisten kannattaa alkaa luoda verkostoja keskenään, niin luultavasti vielä epäröivätkin siirtyvät kannattavampaan liiketoimintaan kunhan on riittävästi tietoa.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Käytännön toimia en lähde jakamaan koska ne ovat täysin erilaisia maakohtaisesti. Jo näin korkealla tasolla esimerkkien jakaminen vaihtelee maakohtaisesti melko paljon. Viron osalta en ole asiantuntija, en ole sinne ikinä yritystä perustanut. Toivottavasti joku muu jakaa käytännön vinkkejä esimerkiksi juurikin Viron osalta.

Jouni Nordman

Virossa jossa yritys voi pitää voittonsa verotomina, niin kauan kuin niitä ei sieltä nosteta, mahdollistaa yrityksen jakamisen edun. Eli toimintaa harjoittava Suomalainen yhtiön toiminnassa tarvitsemat välineet ja myös hinnoittelee ne kunnolla tuottavaksi. Sekä pitää brändin omistuksen Virolaisella yhtiöllä, joka siitä myös kunnon tuoton hinnoittelee. Tämä mahdollistaa Suomalaisen yrityksen pitämisen lähellä nolla tulosta, sekä katteen tekemisen siellä missä se on kannattavia, jolloin myös veroaste on vähäisin.

Eli kun erilaisia yhdistelmiä yrityksissä pidetään, niin verotus myös saadaan pidettyä minimi. Sillä kolmen vuoden sääntö ei koske Suomesta lähetettyä työntekijää, vaan häneen pätee puolenvälin sääntö.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Tällä kahden yrityksen mallilla otat ison riskin siirtohinnoittelussa. Verotarkastuksen sattuessa suomalaiselle yhtiölle voi verottaja katsoa että yritysten välisessä kaupassa ei olla toimittu markkinahinnoilla ja siirtää takautuvasti virolaisen yhtiön tuloksesta ison osan verotettavaksi Suomessa. Jos pystyt todistamaan että yritysten välinen kauppa on tehty markkinahinnoilla ei tässä pitäisi olla ongelmaa verotuksessa, mutta kannattaa varmaan varautua asian todisteluun.

Jouni Nordman

Niin, jos Virolainen yritys liisaa käyttö omaisuutta Suomen, varsinkin silloin jos yritykset eivät ole tyttär yhtiöitä, niin hinnottelu on b&b pohjasta, johon Suomen verottaja ei pääse väliin. Eli jos Virolainen yritys tekee pikkasenkin bisnestä Virossa, niin Se on kokonaan Viron verottajan asia.

Tämä sama tule myös kyseeseen UK yrityksissä, jossa varsinkin pien yrittäjät hyötyvät ALV rajan korkeudesta, jolloin oikean laisella yrityksien ketjuttamisella saadaan aikaiseksi merkittävää etua.

Sillä jos Suomalainen yritys lähettää työn tekijän komennukselle Viroon, niin hänen ei tarvitse olla kuin päivän yli puoli vuotta komennuksella, niin hänen verotuksensa menee kohde maan mukaisesti. Eli voi joka kolmas vuosi olla komennuksella ja pistää tänä vuonna Virolaisen firman maksamaan voitot konsultti palkkioina takasi Suomi firmaan, jolloin voi maksaa ne palkkana viron verotuksella.

ulf fallenius

Verosuunitelu vie pitkälle Suomessa elikkä verot ei ole suurin ongelma mutta huono työvoima kyllä.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Jos jollain on tietoa Latvian ja Liettuan käytännöistä yrityksen perustamiseen, niin vinkkiä ja linkkiä tulemaan kiitos!

Veroprosentti, rakennusalan palkkataso, yrityslainat jne.

Miten toimisi käytännössä, jos perustaisi firman esim. Latviaan, mutta konttori olisi Virossa?

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Baltian tarkoista käytännöistä voi etsiä apua esim Soraiselta: http://www.sorainen.com
Toimialakohtaiset asiat joutuu luultavasti selvittämään itse, en osaa tarkemmin neuvoa näissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset