Edullisempi verotus siirtämällä yritys ulkomaille? – Taustatietoa
Edellisessä kirjoituksessani lähestyin yrityksen ja yrittäjän muuttoa ulkomaille esimerkkien kautta. Tässä kirjoituksessa avaan vähän taustoja siitä, miksi näin on, ja valotan keskeisimpiä konsepteja joita asiaa tutkivan tulisi ymmärtää.
Maiden väliset verosopimukset
Kansainvälisestä verotuksesta tekee monimutkaista se, että eri valtioiden välillä on erilaisia verosopimuksia ja myös näiden tulkinnoissa on eroja. Teoriassa OECD:llä on olemassa malli verosopimukselle, jota käytetään varsin yleisesti. Käytäntö on kuitenkin valitettavasti mutkikkaampi, ja jokainen maa haluaa luonnollisesti vetää verotuksessa aina kotiinpäin. Jokaisen maan kohdalla onkin syytä tarkastaa verokohtelu erikseen.
Henkilöverotuksen määräytyminen
Reippaasti yksinkertaistettuna verot palkasta maksetaan siihen maahan, jossa henkilö viettää yli puolet vuodesta. Pääomatulojen osalta verotusoikeus on kuitenkin tyypillisesti sekä asuinmaalla että Suomella muuttovuoden ja siitä seuraavien kolmen vuoden ajalta. Tämän jälkeen pääomatuloistakin maksetaan verot vain (uuteen) asuinmaahan.
Henkilöverotuksessa on kohdemaasta riippuen isohko riski kaksinkertaiseen verotukseen. Tyypillisesti tuplaverotuksen saa vähentää toisen maan verotuksessa, mutta vastaan on tullut myös tapauksia, joissa kumpikaan maa ei suostu veroja hyvittämään ilman pitkää oikeusprosessia vaikka veroaste nousisi yli sadan.
Toiseen maahan muuttaessa vero-ongelmien välttämiseksi on järkevää hakea itsensä Suomeen rajoitetusti verovelvolliseksi. Tällöin verovelvollisuus Suomeen rajoittuu ainoastaan Suomesta saatuihin tuloihin. Tämä niin kutsuttu R-status on mahdollista saada välittömästi Suomesta muuton jälkeen, mikäli Suomeen ei jää tosiasiallisia siteitä. Perhe Suomessa, omistettu asunto, yritykset tai luottamustoimet Suomessa ovat kaikki siteitä, jotka yleensä estävät R-statuksen myöntämisen ja pitävät muuttajan yleisesti verovelvollisena Suomeen heti muuton jälkeenkin.
Suomeen ei siis voi täysin välttyä maksamasta henkilöveroja ennen vähintään kolmen vuoden ulkomailla asumista, mikäli Suomeen on mitään tosiasiallisia siteitä. Hyvä näin, on ihan reilua että henkilöverot maksetaan sinne, missä myös julkisia palveluita on nautittu.
Yritysverotuksen määräytyminen
Yritys maksaa oletuksena veronsa liiketoiminnasta siinä maassa, jossa se on rekisteröity. Luonnollisesti asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Jos yrityksellä on merkittävää liiketoimintaa toisessa maassa, saattaa sille syntyä kiinteä toimipaikka tähän toiseen maahan. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa, että siellä tehtävästä liiketoiminnasta yritykselle syntyy verovelvollisuus toiseen maahan. Esimerkiksi Virossa toimiva yritys, joka tekee kaiken liiketoimintansa Suomessa on monessa tapauksessa Suomen liiketoiminnasta verovelvollinen Suomeen. Lisäksi yritystoimintaan on monesti verotusoikeus molemmilla valtioilla, eli yritys maksaa verot aina korkeamman veroasteen mukaan.
Kiinteä toimipaikka on hankala käsite modernissa liiketoiminnassa, jossa työt tehdään verkon välityksellä. Käytännössä toisinaan on vaikea toimia varmuudella oikein, vaikka miten parhaansa mukaan yrittäisi.
Väliyhteisöt
Useampi kiinnostunut yrittäjä on esittänyt malleja, joissa perustetaan yhtiö matalan verotuksen maahan ja tälle sitten tytäryhtiö maahan, jossa liiketoimintaa tehdään. Esimerkiksi siis emoyhtiö Viroon ja tälle tytär Suomeen. Tällöin Suomen yhtiö maksaisi verottomia osinkoja konsernin sisällä Viroon ja omistajat voisivat jättää voitot yhtiöön liiketoiminnan kasvattamiseksi nopeammin. Tällöin ongelmaksi tulee väliyhteisöihin liittyvät säädökset. Mikäli antamassani esimerkissä Viron yhtiön omistajat olisivat Suomeen verovelvollisia, voisi Suomi katsoa Viron yritystä väliyhteisöksi ja sivuuttaa sen verotuksessa. Näin kaikki Viroon maksetut osingot voitaisiin katsoa Viron yhtiön henkilöomistajien tuloksi.
Väliyhteisöistä on omat monimutkaiset säädöksensä verokikkailun estämiseksi. Jos ylimääräinen yhtiö on perustettu omistajien ja liiketoiminnan väliin vain verojen välttämiseksi, saattaa riski olla suuri että järjestely puretaan verotuksessa. Suosittelen konsultoimaan asiantuntijaa tarvittaessa.
Siirtohinnoittelu
Mikäli samoilla omistajilla on liiketoimintaa useammassa maassa, eivät he voi hinnoitella yhtiöidensä välistä kauppaa miten haluavat. Hinnoittelun pitää olla markkinahintaista ja todistusvelvollisuus tästä on tietysti yrittäjällä itsellään eikä verottajalla. Ylihintaisella sisäisellä laskutuksella olisi helppoa siirtää voittoja maasta toiseen ja siksi siirtohinnoittelua vahditaan.
Valitettavasti siirtohinnoittelu on melkoinen päänsärky erityisesti kansainvälisille pk-yrityksille. Mitään takuuvarmasti verottajalle kelpaavaa markkinahintaa ei ole olemassakaan, ja kun kyse on tulkinnanvaraisesta asiasta, ovat ongelmat verottajan kanssa vain ajan kysymys. Lisäksi jokainen maa haluaa maksimoida omat verotuottonsa ja molempien maiden verottajat voivat vaatia isompaa osuutta voitoista verotettavaksi. Viisainta onkin välttää tietoista kikkailua sisäisessä laskutuksessa ja pyrkiä läpinäkyvyyteen. Näin ainakin asioita on paljon helpompaa perustella tarvittaessa verottajalle.
Suositukseni
Oman kokemukseni pohjalta suosittelen yrittäjää ensisijaisesti miettimään, missä haluaa itse asua, millaisesta kulttuurista nauttii ja vasta sen jälkeen selvittää verotus. Vaikka ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella, moni maa Euroopassa on paljon yrittäjämyönteisempi ilmapiiriltään Suomeen verrattuna. On mukavampi yrittää maassa, jossa sitä aidosti arvostetaan ja onnistuminenkin on sallittua.
Jos tilanne näyttää siltä, että muualla asuminen olisi hyvä optio, kaikkein helpoimmalla pääsee purkamalla liiketoiminnan Suomessa täysin ja perustamalla uuden yrityksen kohdemaahan. Yrityksen pitäminen useammassa maassa monimutkaistaa asioita melkoisesti ja suosittelisinkin etsimään siihen asiantuntijoita avuksi.
Suomi on maailman korkeimmin verotettuja maita. Väestönkehitys miinuksella. Ei voi puolustella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on, mutta yritysverotus ja pääomaverotus eivät ole erityisen korkeat. Koska kokonaisveroaste on verrattain hälyttävän korkea, sekä yritys- ja pääomatuloverotus huomattavan matalia, voimme päätellä että yritys- ja pääomatulon verotus on kansainvälisesti tarkasteltuna harvinaisen kevyt suhteessa kokonaisverotukseen.
Ei ihme että talous sakkaa kun kulutusta ja työllisyyttä rankaistaan huippukorkeilla veroilla, mutta ne joilla siihen olisi varaa, kuten esimerkiksi suurpääoman haltijat ja suuryritykset, päästetään helpolla.
http://www.oecd.org/ctp/tax-policy/Table%20II.1-Ma…
Ilmoita asiaton viesti
Unohdin disclaimerin tästä kirjoituksesta. Pätee myös tähän:
P.S. Tulen poistamaan kommentit, joissa kerrotaan, miten kaikki verot tulisi maksaa vain Suomeen, koska ilmainen terveydenhuolto jne jne. Kirjoituksen tarkoitus on kertoa erilaisista vaihtoehdosta kiinnostuneille, ei käydä poliittis-moraalista keskustelua siitä, onko tämä oikein vai väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on EU kautta ongelma, jossa nimen omaan omaisuuden liikaakin on mahdollista. Tässä vaikka rakennusyritys, joka pitää koko kone kantansa Virolaisen yritykset omaisuutena, jota tämä sitte vuokraa Suomessa yleisellä vuokraamohinnalla, jolloin työkoneita maksettava kate siirtyy suoraan Virolaisen firmaan. Eli Suomen verottaja on kaikkein onnettomassa tilanteessa kun kyse on fyysisestä omaisuudesta, jonka liikkuminen on vapaata EU alueella. Johon myös verottajalle on kaikki huonoin mahdollisuus hinnoitteluun puuttua, sillä jos on toimivia yrityksiä jotka samoja laitteita vuokraavat, silloin näille on markkina hinta olemassa.
Toinen mihin kannattaa huomio ottaa, on näissä tapauksissa voittojen kotiuttaminen, jossa voidaan käyttää konsultointi sopimuksia, jossa Suomi firma lähettää ulkomaille työntekijän, joka on firman omistaja, jolloin hänen verotuksessa palkoista menee Viron mukaan, jossa voidaan kotimaisen yrityksen voitoista jotka muodostuu konsultti palkkioista, maksaa suurempi palkka Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen verottaja on niin tyhmä, että ulkoistaa verotuksen halvempiin maihin. Veroprosenttien pitäisi olla vähän matalampi kuin naapurimaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän sen että verotusta ei voi heti siirtää jos omistaa Suomessa asunnon, mutta entä jos sen vuokraa tuntemattomalle? Eikö kiinteistöjä saa omistaa mistä tahansa maista eikä sen pitäisi verotukseen vaikuttaa. Muistaakseni olen jostain lukenut että jos asunnon vuokraa tuntemattomalle ,markkinahinnalla, silloin asunnon omistusta ei enää katsota siteeksi? Vai onko käytäntö muuttunut?
Ilmoita asiaton viesti