Edullisempi verotus siirtämällä yritys ulkomaille? – Taustatietoa

Edellisessä kirjoituksessani lähestyin yrityksen ja yrittäjän muuttoa ulkomaille esimerkkien kautta. Tässä kirjoituksessa avaan vähän taustoja siitä, miksi näin on, ja valotan keskeisimpiä konsepteja joita asiaa tutkivan tulisi ymmärtää.

Maiden väliset verosopimukset
Kansainvälisestä verotuksesta tekee monimutkaista se, että eri valtioiden välillä on erilaisia verosopimuksia ja myös näiden tulkinnoissa on eroja. Teoriassa OECD:llä on olemassa malli verosopimukselle, jota käytetään varsin yleisesti. Käytäntö on kuitenkin valitettavasti mutkikkaampi, ja jokainen maa haluaa luonnollisesti vetää verotuksessa aina kotiinpäin. Jokaisen maan kohdalla onkin syytä tarkastaa verokohtelu erikseen. 

Henkilöverotuksen määräytyminen
Reippaasti yksinkertaistettuna verot palkasta maksetaan siihen maahan, jossa henkilö viettää yli puolet vuodesta. Pääomatulojen osalta verotusoikeus on kuitenkin tyypillisesti sekä asuinmaalla että Suomella muuttovuoden ja siitä seuraavien kolmen vuoden ajalta. Tämän jälkeen pääomatuloistakin maksetaan verot vain (uuteen) asuinmaahan.

Henkilöverotuksessa on kohdemaasta riippuen isohko riski kaksinkertaiseen verotukseen. Tyypillisesti tuplaverotuksen saa vähentää toisen maan verotuksessa, mutta vastaan on tullut myös tapauksia, joissa kumpikaan maa ei suostu veroja hyvittämään ilman pitkää oikeusprosessia vaikka veroaste nousisi yli sadan. 

Toiseen maahan muuttaessa vero-ongelmien välttämiseksi on järkevää hakea itsensä Suomeen rajoitetusti verovelvolliseksi. Tällöin verovelvollisuus Suomeen rajoittuu ainoastaan Suomesta saatuihin tuloihin. Tämä niin kutsuttu R-status on mahdollista saada välittömästi Suomesta muuton jälkeen, mikäli Suomeen ei jää tosiasiallisia siteitä. Perhe Suomessa, omistettu asunto, yritykset tai luottamustoimet Suomessa ovat kaikki siteitä, jotka yleensä estävät R-statuksen myöntämisen ja pitävät muuttajan yleisesti verovelvollisena Suomeen heti muuton jälkeenkin.

Suomeen ei siis voi täysin välttyä maksamasta henkilöveroja ennen vähintään kolmen vuoden ulkomailla asumista, mikäli Suomeen on mitään tosiasiallisia siteitä. Hyvä näin, on ihan reilua että henkilöverot maksetaan sinne, missä myös julkisia palveluita on nautittu.

Yritysverotuksen määräytyminen
Yritys maksaa oletuksena veronsa liiketoiminnasta siinä maassa, jossa se on rekisteröity. Luonnollisesti asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Jos yrityksellä on merkittävää liiketoimintaa toisessa maassa, saattaa sille syntyä kiinteä toimipaikka tähän toiseen maahan. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa, että siellä tehtävästä liiketoiminnasta yritykselle syntyy verovelvollisuus toiseen maahan. Esimerkiksi Virossa toimiva yritys, joka tekee kaiken liiketoimintansa Suomessa on monessa tapauksessa Suomen liiketoiminnasta verovelvollinen Suomeen. Lisäksi yritystoimintaan on monesti verotusoikeus molemmilla valtioilla, eli yritys maksaa verot aina korkeamman veroasteen mukaan.

Kiinteä toimipaikka on hankala käsite modernissa liiketoiminnassa, jossa työt tehdään verkon välityksellä. Käytännössä toisinaan on vaikea toimia varmuudella oikein, vaikka miten parhaansa mukaan yrittäisi. 

Väliyhteisöt
Useampi kiinnostunut yrittäjä on esittänyt malleja, joissa perustetaan yhtiö matalan verotuksen maahan ja tälle sitten tytäryhtiö maahan, jossa liiketoimintaa tehdään. Esimerkiksi siis emoyhtiö Viroon ja tälle tytär Suomeen. Tällöin Suomen yhtiö maksaisi verottomia osinkoja konsernin sisällä Viroon ja omistajat voisivat jättää voitot yhtiöön liiketoiminnan kasvattamiseksi nopeammin. Tällöin ongelmaksi tulee väliyhteisöihin liittyvät säädökset. Mikäli antamassani esimerkissä Viron yhtiön omistajat olisivat Suomeen verovelvollisia, voisi Suomi katsoa Viron yritystä väliyhteisöksi ja sivuuttaa sen verotuksessa. Näin kaikki Viroon maksetut osingot voitaisiin katsoa Viron yhtiön henkilöomistajien tuloksi.

Väliyhteisöistä on omat monimutkaiset säädöksensä verokikkailun estämiseksi. Jos ylimääräinen yhtiö on perustettu omistajien ja liiketoiminnan väliin vain verojen välttämiseksi, saattaa riski olla suuri että järjestely puretaan verotuksessa. Suosittelen konsultoimaan asiantuntijaa tarvittaessa.

Siirtohinnoittelu
Mikäli samoilla omistajilla on liiketoimintaa useammassa maassa, eivät he voi hinnoitella yhtiöidensä välistä kauppaa miten haluavat. Hinnoittelun pitää olla markkinahintaista ja todistusvelvollisuus tästä on tietysti yrittäjällä itsellään eikä verottajalla. Ylihintaisella sisäisellä laskutuksella olisi helppoa siirtää voittoja maasta toiseen ja siksi siirtohinnoittelua vahditaan.

Valitettavasti siirtohinnoittelu on melkoinen päänsärky erityisesti kansainvälisille pk-yrityksille. Mitään takuuvarmasti verottajalle kelpaavaa markkinahintaa ei ole olemassakaan, ja kun kyse on tulkinnanvaraisesta asiasta, ovat ongelmat verottajan kanssa vain ajan kysymys. Lisäksi jokainen maa haluaa maksimoida omat verotuottonsa ja molempien maiden verottajat voivat vaatia isompaa osuutta voitoista verotettavaksi. Viisainta onkin välttää tietoista kikkailua sisäisessä laskutuksessa ja pyrkiä läpinäkyvyyteen. Näin ainakin asioita on paljon helpompaa perustella tarvittaessa verottajalle.

Suositukseni
Oman kokemukseni pohjalta suosittelen yrittäjää ensisijaisesti miettimään, missä haluaa itse asua, millaisesta kulttuurista nauttii ja vasta sen jälkeen selvittää verotus. Vaikka ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella, moni maa Euroopassa on paljon yrittäjämyönteisempi ilmapiiriltään Suomeen verrattuna. On mukavampi yrittää maassa, jossa sitä aidosti arvostetaan ja onnistuminenkin on sallittua. 

Jos tilanne näyttää siltä, että muualla asuminen olisi hyvä optio, kaikkein helpoimmalla pääsee purkamalla liiketoiminnan Suomessa täysin ja perustamalla uuden yrityksen kohdemaahan. Yrityksen pitäminen useammassa maassa monimutkaistaa asioita melkoisesti ja suosittelisinkin etsimään siihen asiantuntijoita avuksi. 

VesaPalmu
Ulkomaat

Lontoossa ja Barcelonassa asuva sijoittaja ja konsultti. Olen toiminut usean kansainvälisen yrityksen perustajana ja toimitusjohtajana viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Takana useita kasvuyrityksiä ja useampi exit. Kirjoitan pääosin kansainvälisestä yrittäjyydestä ja Suomeen liittyvistä aiheista ulkosuomalaisen silmin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu