*

Suomi ulkosuomalaisen yrittäjän silmin

Pk-yritysten viennin kasvattaminen ei kaipaa tukieuroja

Alivaltiosihteeri Matti Anttonen on YLE:n haastattelussa sitä mieltä että pk-sektorin vienti saataisiin nousuun tukieuroilla. Itse kuulun tähän vientiä tekevään pk-sektoriin, ja oma näkemykseni siitä miten pk-vientiä parhaiten tuettaisiin on melko erilainen.

Onkin syytä tarkastella, mitä tyypilliset Suomalaiset pk-yritykset voisivat viedä, ja mitä esteitä viennille on. Tältä pohjalta on helpompi miettiä, mitä toimenpiteitä pk-viennin kasvattamiseksi oikeasti pitäisi tehdä.

 

Pk-yritysten vienti
Toisin kuin suuremmat yritykset, pk-yritykset vievät pääosin joko niche-tuotteita tai helposti monistettavia tuotteita. Massamarkkinoille on harvalla pk-yrityksellä muskeleita lähteä, ja yleensä onkin parempi strategia aloittaa pienestä nichestä laajentaen resurssien kasvaessa. Helposti monistettavissa tuotteissa kyse on tyypillisesti ohjelmistoista, joko ladattavista tai verkon yli käytettävistä.

Tilanne näyttää pitkälti samalta palveluvientiä tekeville yrityksille. Yleensä viedään hyvin kapeaa erityisosaamista ja pyritään aluksi viemään tätä liiketoimintakonseptia maasta toiseen.

Palveluvienti on lähes pelkästään yritystenvälistä kauppaa, kun taas tuoteviennissä tehdään myös suoraa kuluttajakauppaa.

 

Kv-viennin esteet pk-yrityksille

1) Myynti- ja markkinointikanavat
Jokaisessa maassa tehdään myyntiä ja markkinointia erilaisin keinoin. Vaikka työkaluvalikoima on toki samankaltainen, ei esimerkiksi sama myyntityyli aina toimi maasta toiseen. Saattaa myös vaatia melkoisesti työtä selvittää, mitkä markkinointikanavat toimivat milläkin markkinalla.

2) Kv-liiketoimintaosaamisen puute
Työvoiman saatavuus, palkkauskäytännöt, viranomaisvaatimukset, sopimuskäytännöt ja moni muukin liiketoimintaan liittyvä asia voi olla radikaalisti erilainen jopa eri EU-maiden välillä. Liiketoimintaa ei voi tehdä kuten Suomessa, vaan sitä on tehtävä paikallisilla ehdoilla. Esimerkiksi laskujen todelliset maksuajat ja luottotappiot voivat olla täysin erilaisia markkinasta riippuen.

3) Paikallinen verkosto
Verkostoa tarvitaan hyvien kumppaneiden löytämiseen, asiakashankintaan ja yleisesti liiketoiminnan tukena. Kuka tahansa tekee mieluummin töitä ihmisten kanssa jotka tuntee jo ennestään. Verkoston merkitys vaihtelee maasta toiseen. Verkostoa kuitenkin tarvitsee kaikkialla, eikä sitä rakenna hetkessä missään.

4) Tuotekehityksen vaikeus
Tuotekehityksessä kv-vientiä varten ei ole kovin merkittävää eroa kotimaisen tuotekehityksen kanssa. Merkittävin ero on asiakkaiden ymmärtämisessä. Kotimaan asiakkaat ovat lähempänä sekä fyysisesti että kulttuurillisesti. Vieraan markkinan ymmärtämisessä tarvitaan usein jo tuotekehityksen aikana matkustamista, paikallista työvoimaa ja verkostoja. On helppoa kehittää kotimarkkinoilla tuote jolle ei muilla markkinoilla ole syystä tai toisesta kysyntää. 

5) Fiksun pääoman puute
Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan rahasta joka myös ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan. Tukieuroilla on turhan usein negatiivinen vaikutus liiketoimintaan. Yritystä vaaditaan keskittymään tyhjänpäiväiseen raportointiin ydinliiketoimintansa sijaan. Fiksu pääoma ohjaa keskittymään ydinliiketoimintaan tarjoten rahan lisäksi kontakteja, osaamista ja kokemusta.

 

Keinoja näiden esteiden poistamiseksi
Ainoatakaan näistä haasteista ei voi ratkaista tukieuroilla. Rahalla voidaan toki auttaa, mutta en itse pidä sitä keskeisimpänä ongelmana. Mainitsemiini esteisiin on myös tehokkaampia tapoja puuttua.

A) Kv-verkostoitumisen tukeminen
Keskimääräisen suomalaisen pk-yrittäjän pitäisi olla kansainvälisesti paremmin verkostoitunut, jotta kv-liiketoiminta helpottuisi. Suomessa törmää monesti ihmeelliseen asenteeseen sen suhteen että työmatkustamista pidetään huvina. Verkostoja, ymmärrystä paikallisesta markkinasta tai parhaita paikallisia osaajia palkkalistoille ei synny kotisohvalta. Pk-yrittäjää kyykytetään verottajan toimesta kirjoittamaan turhia matkakertomuksia ja pyrkien verotarkastuksissa verottamaan jokaista pienyrittäjän matkaa tulona. 

Verkostoituminen on toki hyvin alakohtaista ja keinot sen tukemiseen lienevät myös yhtä alakohtaisia. On kuitenkin aika hyväksyä se tosiasia, että valtio ei voi samaan aikaan toisella kädellä puskea pk-yrityksiä kansainvälistymään ja toisella kädellä rangaista niitä, jotka sitä pyrkivät tekemään.

B) Pitäminen kiinni jo kansainvälisesti menestyneistä yrittäjistä
Suomessa on valtavasti aivovuotoa kokeneiden kv-yrittäjien osalta. Liian moni heistä muuttaa ulkomaille tai jättäytyy pois yritystoiminnasta exitin jälkeen. Onnistuminen ja sen jälkeen uuden yritystoiminnan synnyttämiseen osallistuminen pitäisi tehdä mahdollisimman kannustavaksi. Yksi kokenut yrittäjä voi auttaa kymmeniä kokemattomia kv-markkinoille.

Valtion käsissä on tältä osin lähinnä verotus. Verohelpotus yrittäjille, jotka myyvät itse rakentamansa yrityksen olisi hyvä porkkana pysyä Suomessa. Esimerkiksi Briteissä ensimmäiset (noin) 13 miljoonaa euroa ovat erittäin kevyen verotuksen piirissä ja lopuista maksetaan normaalia pääomaveroa.

Menestynyttä yrittäjää pitäisi myös kannustaa sijoittamaan muihin yhtiöihin. Monelle yrittäjälle tämä olisi kätevintä heidän oman yhtiönsä kautta. Nykyään hallituspaikoista maksettavat palkkiot katsotaan henkilökohtaiseksi tuloksi, ja käytännössä ammattilaisena kasvuyhtiöden auttaminen hallituksen jäsenenä on kielletty. 

C) Pääomaa paremmin tarjolle kasvuun
Ei kuitenkaan suoria tukieuroja, sillä menestyvä ja kasvava liiketoiminta ei niitä tarvitse. Sijoitukset ja laina ovat molemmat parempia vaihtoehtoja. Toki Tekes ja vastaavat ovat tyhjää parempi, mutta olisi myös tehokkaampia tapoja hoitaa valtion tuki.

Nykyisellään pk-yrityksen on lähes mahdotonta saada pankista lainaa. Tai toki lainaa saisi henkilötakauksella, mutta tämä siirtää pahimmassa tapauksessa yrityksen lainat yrittäjälle henkilökohtaisesti. Tähän ei yksikään täysijärkinen yrittäjä suostu, koska tällöin siirretään yrityksen verovapaata velkarahaa yrittäjän omasta verotetusta rahasta maksettavaksi. Jos näin käy, velka moninkertaistuu välittömästi. 

Pankeille joustavammat, mahdollisesti jopa valtion osittain takaamat, mahdollisuudet rahoittaa pk-yrityksiä ilman henkilötakuita olisivat hyvä alku. Nykyisellään ainakin Finnvera takaa osittain yritysten lainoja, jonka jälkeen pankit edelleen vaativat lopulle lainasummalle henkilötakauksen. Olisi kohtuullisempaa asettaa valtion takauksen ehdoksi, että pankki kantaa oman vastuunsa hinnoitellen riskin korkoon ilman henkilötakausta. Tämän lisäksi henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen parantaisi yrittäjän oikeusturvaa merkittävästi.

Tukieurojen osalta olisi järkevämpää perustaa yksinkertainen sijoitusrahasto. Tämä rahasto tuplaisi ulkopuolisen sijoittajan suomalaiseen yritykseen tekemän sijoituksen ilman sen kummempaa byrokratiaa. Tähän vaadittaisiin jokusen miljardin alkusijoitus, mutta pidemmän päälle rahasto tuottaisi varmasti valtiolle tuloja. Vaikean yrityksen arviointityön tekisivät yksityiset voittoa tavoittelevat sijoittajat, ja onnistuneissa exiteissä valtio saisi hyvän tuoton sijoituksilleen. Luultavasti tämä olisi myös loistava vipu houkuttelemaan ulkomaalaisia sijoituksia suomalaisiin yrityksiin. 

Viimeisenä suhteellisen itsestäänselvänä yritystoiminnan kasvua vauhdittavana tekijänä olisi Viron yritysveromallin ottaminen käyttöön. Kun yrityksen voittoja ei enää verotettaisi jo ennakkoon arvioverotuksella, jäisi pääomaa paremmin yritystoiminnan kasvattamiseen. Koko yritysverotus olisikin syytä siirtää yritysten voiton verotuksesta voittojen kotiuttamisen verotukseen.

 


Tämä ei tietysti ole kattava lista haasteista tai niiden ratkaisuista, listaa saa jatkaa kommenteissa. Lähtökohtanani on kuitenkin se, että julkinen sektori voisi miettiä tukieuroja merkittävästi parempia tapoja tukea pk-sektorin vientiä. Pk-sektorin edustajilta luultavasti löytyisi paljon hyviä vinkkejä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Marko Salo

Tuo suorien tukien siirtäminen lainoituksen helpottamiseen kuulostaaq erittäin järkevältä. Voisi parantaa kilpailun toimivuuttakin kummasti.

Loistava kirjoitus jälleen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset